Viikko on taas vierähtänyt vauhdilla.
Valkosipuli versoo joululahjassa
Siemennäkkäriä olen minäkin
paistanut, hieman omana versiona.
Pelargoniat on itäneet ja
päässeet valohoitoon.
Valohoitoa tarvis itsekin.
Päivät on jo kivasti valoistuneet,
mutta tälläinen harmaa keli on ankea.
Villatakki on edennyt,
mietin tekisinkö suoran helman
vaiko resorin.
Samaa mietin hihojen kanssa,
suorat tein mutta mietin että
pitäiskö tehdä uusiksi.
Eilisen päivän vietin luuri korvalla,
puhuin monta pitkää puhelua.
Ongelmia ja ratkaisuja,
kouluun ja päiväkotiin.
Lopuksi purin kaiken Vertaiselleni.
Mietin taas että miten minä voin osata
päättää oikein.
Mistä minä voin tietää mikä olisi
paras ratkaisu kellekin.
Perusoppivelvollisuuden piirissä
oleville asiat on helpompi ratkaista
omien kokemusten mukaan
mutta pidennetty oppivelvollisuus
ja sen tarjoamat vaihtoehdot on
vieraita ja vähän hankalan tuntuisia.
Molemmissa vaihtoehdoissa on
hyvät ja huonot puolet.
Tänään säntäsin taas salille
kun sain kaikki lapset talosta ulos.
Toinen kerta jo tällä viikolla,
hyvä minä!
Lumityöt jätän lapsityövoimalle tehtäväksi.
Koska huomenna on lastenjuhlat
en edes suuremmin siivoa,
maanantaina tulee siivooja.
Sen helpotuksen ajattelin itselleni
nyt tarjota vaikka Mies kovasti sitä
vastustaakin.
Juhlista meinaan suoritua mahdollisiman
helpolla, hain herkkuja kaupasta.
Eipä lapset onneksi kovin suuria
vaadikkaan. Popparit, keksit,
karkit ja limu on yleensä
ne mitä menee.
Kakkupohjan ja jotain muuta
gluteenitonta teen itse.
Ehkä jonkun hyytelökakun.
Tai sitten ostan vaan jäätelöä.
Onneksi kohta on taas maanantai!
